Mike Pohjola

Helsinki on jo museoiden kaupunki

Helsinkiin halutaan Guggenheimilla saada "Bilbao-efektiä", jossa tänne tulisi hirveästi enemmän kulttuurituristeja kuin aikaisemmin. En tiedä oletteko huomanneet, mutta Helsingissä on JO aika paljon museoita ja turisteja. Pieni vertailu:

Bilbaon museot ennen kuin Guggenheim rakennettiin (*): Härkätaistelumuseo, Taiteellisten jäljennösten museo, Pyhän taiteen museo, Merimuseo, Baskimuseo ja Kuvataidemuseo. Toistan: Härkätaistelumuseo ja Taiteellisten jäljennösten museo!

Helsingin museot saman lähteen mukaan nyt ennen kuin Guggenheimista on päätetty mitään: Suomenlinna, Seurasaari, Ateneum, Kiasma, Design-museo, Kaupunginmuseo, Kansallismuseo, Kulttuurien museo, Mannerheim-museo, Sukellusvene Vesikko ja Sotamuseo. (Lisäksi kulttuurimatkaajille tietty Korkeasaari, Kansallisteatteri, Kansallisooppera, Finlandia-talo, Linnanmäki, Stadikka, Eduskuntatalo, empirekeskusta, Musiikkitalo...)

Kyllä minun on helppo kuvitella, että jos Härkätaistelumuseostaan tunnettu kaupunki saa yhtäkkiä hienon kuvataidemuseon, niin sinne tulee enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Mutta jos Helsingin kaltaiseen merkittävään museokaupunkiin tulee yksi lisää, niin vaikutus on vähäisempi, ellei mitätön.

Jos Helsingillä todellakin on valtion ja yksityisten lahjoittajien avulla käyttää 140-300 miljoonaa euroa kaupungissa toimivien museoiden kehittämiseen ja lanseeraamiseen, mitä järkeä on laittaa rahoja amerikkalaisen säätiön brändin kehittämiseen, kun niillä voisi kehittää ja mainostaa Stadia todellisena Museoiden kaupunkina? Sellaisena, kuin esimerkiksi Bilbao ei ole.

*: Käytin museoiden listaamisessa lähteenä englanninkielistä Wikitravel-sivustoa, josta puuttui ainakin Sinebrychoffin taidemuseo ja Arkkitehtuurimuseo, mutta en lisäillyt listaan mitään siltä varalta, että Bilbaostakin puuttuisi esimerkiksi joku kiinnostava Kivimuseo tai vastaava.
Vertailun vuoksi Tukholmalla oli epätasaisella sivustolla kahdeksan museota tai galleriaa, Oslolla neljätoista, Pietarilla kolmetoista (mukaan lukien massiivinen Eremitaasi), Tallinnalla neljä, Turulla kymmenen, Tampereella yksitoista, Rovaniemellä kolme, Espoolla ja Vantaalla nolla. (Heureka mainittiin Helsingin yhteydessä.) Aivan superluotettava lähde Wikitravel siis ei ole, mutta kertoo ehkä kaupunkien merkittävyydestä kansainvälisinä matkailukohteina.

Jos museo kuitenkin rakennetaan, niin osallistun arkkitehtikilpailuun oheisella pienoismallilla. Se on Alvar Aallon perinteitä postmodernisti jatkava rakennusteos, joka jatkaa Helsingin nykyrakentamisen linjaa ja sulautuu saumattomasti Katajanokan historialliseen ympäristöön toimien samalla yhdistävänä elementtinä ympäröivien Kauppatorin, empirekeskustan, Uspenskin katedraalin ja Suomenlahden välillä. Valkoinen väri ja laatikkomainen muoto korostavat puhtautta, talvea, suomalaisuutta, kansainvälisyyttä ja innovatiivisuutta. Klemmarit symboloivat teippiä, jota en kuitenkaan jaksanut etsiä.


Pienoismalli on käytettävissä myös kotimaisten suuryritysten pääkonttoriksi Töölönlahdelle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva

Kyllä Helsinkiin yksi maailmanluokan museo mahtuisi jo olemassa olevien upeiden lisäksi. Mutta onko meillä rahaa Guggenheimiin?

Hesari ajaa lehtenä hanketta railakkaasti, mutta myös mediakonsernin pääomistajiin kuuluva, superrikas Rafaela Seppälä, ilmoittaa antavansa omistaan museolle, jos verottaja tulee vähennysoikeudella vastaan. Tulisipa vaan.

Käyttäjän suomineitonen kuva

Rahoituslaskelmissa uudelle franchising-museolle on esitetty 500-550.000 kävijää. Luku on vähän alle puolet Guggenheimin New Yorkin kävijäennätyksestä. Jokainen voi pohtia sen valossa kuinka realistinen arvio on, lukuun tuskin yltää edes Helsingin McDonaldsit.

Olemassaolevia museoita kannattaisi ennemminkin tukea, kuin rakentaa joitain "taidevarastoja". Käsittääkseni Kiasmankaan kävijämäärät eivät ole kovin suuria.
Suomalainen taide ja muotoilu ei houkuttele matkailijoita suomeen, kuten joku saattaisi kuvitella.
Järkevää sensijaan olisi rakentaa jonnekkin New Yorkiin, Vancouveriin, Tokioon, Pariisiin, Sydneyhin tms. Suomalaisen taiteen ja muotoilun museo, jonka kautta suomalaista taidetta voisi markkinoida ulkomaille.

Käyttäjän saarinenj kuva

Suomeen ei sovi tuollainen hömppä, jos katsotaan leipäjonoja ne vaan pitenee ihmisillä alkaa menemään entistä huonommin väliinputoajia alkaa olemaan paljon, asunnotomuus lisääntyy roskalaatikoissa asuu talvenaikaan enemmän ja enemmän ihmisiä, onko sellainen elämä elämisen arvoista, tähänkö on tultu tässä Kataisen mainostamassa hyvinvointivaltiossa.?
Eliitti viettää aikaansa Guggenheim museossa ja taputtelee toisiaan selkään ja kehuvat itseään kuinka hyviä me ollaan.?
Rakennuksen kustannusarviot yleensä lasketaan tahallaan alakanttiin jotta päästäisiin rakentamaan, kun rakennustyö on saatu käyntiin ei sitä enää voida keskeyttää.?
Kun Ameriikkalainen ehdottaa jotain niin Suomalaiset kilvan alkaa kannattamaan asiaa vaikka se olisi kuinka typerä.?

Käyttäjän joukoakoskinen kuva

Ainakin kaksi loistavaa museokokonaisuutta sivuutetaan:

Keskustan mukulakivikadut joilla raskaan bussiliikenteen
tärinä tuhoaa suojellut rakennukset.

Maatalousmuseo - tuhansia hehtaareja odottamassa tonttimaan
hinnannousua. Odotearvo realisoitunee parissasadassa vuodessa
kun Sipoon museaalinen arvo perinteisen maatalouden ja ruotsin
kielen viimeisenä linnakkeena maailmassa huomataan.

Käyttäjän miljasaresvaara kuva

Heh heh, juupa, kai ne voisi keksiä pistää Guggen tuon näköiseksikin vielä, kun hieno ja kivahan se sinällään olisi, yhtenä parhaimpana puolenaan futuristisen arkkitehtuurin mahdollisuus. Sellainen kimalteleva, pyöreänoloinen, valkoinen "avaruusaluksenomainen" jos Katajanokalla olisi :D Ihan kiva.

Guggehan ei olisi museo periaatteessa, vaan suuri galleria joka ei kai liiemmin kokoaisi omia kokoelmia vaan järjestäisi isoja näyttelyitä joista joku aina joskus olisi suomalainen?
Vielä saattaa kaatua rahoitukseen hyvinkin, kun ketkä yksityiset lähtee sponssamaan tuossa määrin, kun nyt, ihan oikein, ollaan nihkeitä yhteisistä varoista siihen lähtemään mukaan. Olisiko se yhteisten varojen suhteen omasta kulttuurituotannosta pois, ja Guggessa esillä amerikkalaisten isolla rahaa taidekoulu-opiskelemaan päässeiden tekeleitä rivissä, plus kaikki lisenssit ja muut kulut päälle. Ja rakennuskustannukset ja aikataulut nousisivat ja venyisivät aika tod.näk, kuten yleensä ennenkin..

Käyttäjän joukoakoskinen kuva

Päätöksen kiirehtiminen on yksi huijausyritys lisää. Keväällä väistämättä eteen tulevat leikkaukset (ei mitään listoja vaan oikeasti) priorisoivat varmasti Kukkelia tärkeimpiäkin velkarahan reikiä.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja